Rataverkon ja rautatiekaluston kunnossapidossa on selkeä työnjako eri osapuolten kesken.
Väylävirasto eli Väylä vastaa rataverkon ja ratapihojen kunnossapidosta, Finrail liikenteen ohjauksesta, VR Transpoint liikenteestä ja kaluston kunnosta.
– Talvikunnossapito onnistuu, jos kaikki osapuolet tekevät oman osuutensa mahdollisimman hyvin ja sovittavat oman työnsä muiden tekemiseen, tähdentää Magnus Nygård, Väylän kunnossapidosta vastaava osastonjohtaja.
Kun liikenne, liikenteen ohjaus ja kunnossapito synkronoidaan hyvin, kunnossapitotyölle jää riittävästi tilaa ja aikaa.
– Koko ison järjestelmän pitää toimia. Parhaat tulokset saavutetaan yhdessä tekemällä, Nygård sanoo.
Työ alueilla ratkaisee onnistumisen
Suomen rataverkko on jaettu kunnossapitoalueisiin, joita on kaiken kaikkiaan 12 kappaletta. Yhteistoimintaa ohjataan koko valtakunnan tasolla ja alueiden omissa työryhmissä.
Nygårdin mielestä alueilla tehtävä työ ratkaisee, miten hyvin talvikunnossapito lopulta toimii.
– Onnistumiset tehdään siellä, missä junia kootaan ja vaihtotyöt tehdään. Alueilla on pystyttävä ohjaamaan liikennettä ja järjestelytöitä niin, että kunnossapitotöillä on riittävästi tilaa. Vastaavasti kunnossapitoon pitää ohjata riittävästi resursseja. Työtä pitää pystyä tekemään ennakoivasti niin, että häiriöt eivät ketjuunnu ja kokonaistilanne pysyy hallinnassa.
"Eniten kunnossapidon resursseja on käytössä alueilla, joilla liikenne on vilkkainta."
Koska kunnossapito on lopulta alueellista, myös yhteistyö on tiivistä. Alueelliset työryhmät kokoontuvat säännöllisesti, talvikaudella tarvittaessa päivittäin.
– Kaikki radat täytyy pitää kunnossa, mutta eniten kunnossapidon resursseja on käytössä alueilla, joilla liikenne on vilkkainta. Matkustajaliikenteessä tärkeä alue on Helsingin seutu, tavaraliikenteessä Kaakkois-Suomi, Nygård sanoo.
Väylävirasto ostaa talvikunnossapidon käytännön työt valitsemiltaan urakoitsijoilta eli NRC Groupilta ja Destia Raililta.
– Ostamme palvelun laatua, ja laadun kriteerit on määritelty urakkasopimuksissa. Urakoitsija päättää itse, miten vaadittu laatu saavutetaan, Nygård sanoo.
Tavanomaisten resurssien lisäksi Väylä on varannut lisäresursseja, joita otetaan käyttöön joustavasti ja ennakoivasti tarpeen mukaan.
Tarkkaa suunnittelua
Yhteistyön lisäksi talvikunnossapidossa korostuu hyvissä ajoin tehdyn suunnittelun merkitys. Täksi talveksi on laadittu Väylän johdolla toimenpidesuunnitelma, joka sisältää myös alueelliset lumityösuunnitelmat.
Kaikki tarvittavat toimintamallit on kuvattu tarkasti hyvissä ajoin ennen talven tuloa.
– Ennakoivaa työtä on tehty todella paljon, sanoo VR Transpointin tuotantojohtaja Eljas Koistinen.
– Alueellisissa lumityösuunnitelmissa on määritetty, miten toimitaan missäkin tilanteessa, esimerkiksi missä järjestyksessä kunkin ratapihan raiteet puhdistaan lumesta.
"Suunnitelmallisuuteen ja yhteistoimintaan on nyt laitettu paljon paukkuja."
VR Transpointilla on talven varalle oma varautumissuunnitelma. Vetokaluston ja vaunujen täytyy pysyä kunnossa koko talven ajan.
– Vastuut omassa organisaatiossa on määritelty selkeästi. Tiedämme, mitä toimenpiteitä vaunuille ja vetokalustolle pitää tehdä ennen talvea ja talven aikana, Koistinen sanoo.
– Lisäksi jokaisella alueella on määritelty selvästi, kuka vastaa kunnossapidosta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Teemme tiivistä yhteistyötä myös asiakkaiden kanssa. Kaiken kaikkiaan suunnitelmallisuuteen ja yhteistoimintaan on nyt laitettu paljon paukkuja.
Vaikean talven opit talteen
Talvi 2018–19 oli kaikille kunnossapidon osapuolille haastava. Tammikuussa koettiin pitkä yhtenäinen pakkasjakso, jonka aikana satoi lisäksi paljon lunta. Lumi pysyi pitkään kylmänä ja pöllyävänä. Osa lumesta tarttui vetureihin ja vaunuihin, ja putoili myöhemmin kiskoille ja vaihteisiin.
– Kävimme yhdessä läpi pakkaskauden kokemuksia jo talven aikana ja suunnittelimme samalla tulevaa. Haimme konkreettisia asioita, joilla yhteistyön toimivuutta voi parantaa, Nygård kertoo.
Jatkossa eri toimijoiden välinen yhteistyö kattaa myös sään ennustamisen.
– Olemme käyneet Ilmatieteen laitoksen kanssa keskusteluja siitä, miten pystyisimme ennakoimaan sään vaihteluita entistä paremmin.
"Meren läheisyys on alkutalvesta haaste."
Hankalimmin ennustettavaksi on jo monen talven aikana osoittautunut Etelä-Suomen sää silloin, kun Suomenlahti on vapaa jäistä. Merten ylle tiivistyy pilviä, joiden liikkeitä on hankala ennakoida.
– Meren läheisyys on alkutalvesta haaste. On erittäin tärkeää tietää, meneekö lumisadealue Suomenlahtea pitkin vai tuleeko se mantereelle ja millä voimalla.
Jos pilviin sitoutunut kosteus sataa lumena mantereelle, Helsingin seudun ja Etelä -Suomen radoille ja ratapihoille putoaa jälleen melkoinen lumikuorma.
Nygård odottaa tulevaa talvea luottavaisena.
– Olen vakuuttunut, että selviämme tulevasta talvesta paremmin kuin edellisestä talvesta. Se vaatii kuitenkin niin kunnossapidon toimijoilta kuin muiltakin hyvää yhteistyötä.
