Aiemmin rautatielogistiikan palvelutuotantoa hoidettiin kymmenellä alueella. Vuodenvaihteessa alueiden määrää vähennettiin viiteen, ja uudet aluepäälliköt aloittivat työnsä.
Tärkein syy aluejaon muuttamiselle oli pyrkimys parantaa asiakastyytyväisyyttä. Reittikokonaisuuksia pystytään nyt hallitsemaan tarkasti ja järjestelmällisesti.
– Tärkeimmät kuljetusketjut kulkevat nyt vain yhdellä alueella. Asiakkaiden kuljetustuotanto pysyy alusta loppuun yhden päällikön ja yhden tiimin hallinnassa. Samalla toiminta tehostuu, koska esimiesten ja tuotantoa hoitavien henkilöiden kokonaiskuva asiakkaan tarpeista laajenee. Kuljetusta ajatellaan ja hoidetaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ville Luokkala.
Kaakkois-Suomen alueesta vastaava Tapani Tolonen vertaa vanhaa ja uutta toimintamallia:
– Aiemmin transitoliikenne Vainikkalan raja-asemalta Kotkaan kulki mahdollisesti kolmen palveluyksikön kautta. Nyt kaikki on yhteistä Kaakkois-Suomea. Asiakkaan liikenteen koordinointi ja ruuhkatilanteiden hallinta on huomattavasti helpompaa kuin aikaisemmin.
Yhteiset tavoitteet ja toimintatavat
Kaikki aluepäälliköt painottavat yhteisesti jaettujen tavoitteiden ja toimintatapojen merkitystä.
Länsi-Suomen aluepäällikkö Esko Korpinen arvioi, että toimintaa on jo saatu vietyä parempaan suuntaan.
– Hyvät käytännöt voi nyt viedä entistä laajemmalle alueelle. Hyviä ratkaisuja onkin jaettu. Toimintaa on jalostettu ja saatu tasalaatuisemmaksi.
Tapani Tolonen korostaa yhteistoiminnan merkitystä.
– Meidän pitää tehdä yhteistyötä sekä auttaa ja sparrata työkavereita. Yksin toimien me emme pysty kehittymään – muutos vaatii koko henkilöstön panosta. Hoidetaan asiakaspalvelu mahdollisimman mallikkaasti ja pidetään asiakkaat tyytyväisinä, niin saadaan sitä kautta lisääkin kuljetettavaa.
"Hyvät käytännöt voi nyt viedä entistä laajemmalle alueelle."
Esimerkki uudenlaisesta toiminnasta on Mussalon sataman ratapihalla käyttöön otettu veturien non-stop-työskentely.
– Työntekijöiden tauot on rytmitetty niin, että vaihtotyöveturin toiminta ei keskeydy. Sen seurauksena asiakaspalvelun tasoa saatiin nostettua erittäin ruuhkaisessa satamassa. Muutos ei olisi onnistunut ilman henkilöstön panosta – nyt saavutettu ratkaisu on hyvän yhteistyön lopputulos, Tolonen sanoo.
Tilannekuva paremmaksi
Koska alueet ovat entistä laajempia, päällikkö ei pysty olemaan läsnä kaikkialla.
– Olen etsinyt tilannekuvaa parantavia malleja erilaisten IT-ratkaisujen pohjalta. Toivottavasti se auttaa myös muita, Etelä-Suomen aluepäällikkö Jani Kangasjärvelä pohtii.
Hän on lisäksi panostanut proaktiiviseen toimintaan ja tiedottamiseen.
– Se on ollut asiakkaiden mielestä positiivinen asia. Ilmoitetaan ennen kuin jotain tapahtuu tai jos on edes odotettavissa viiveitä. Se auttaa asiakkaita tekemään muutoksia omaan toimintaansa.
Jokainen aluepäällikkö haluaa kehittää myös oman alueensa turvallisuustyötä ja -kulttuuria.
– Nykyisin turvallisuustyö on jo yksilöön vaikuttamista. Ei riitä, että muokataan joukkoa. Pitää mennä yksittäisen työntekijän iholle ja selventää asioita. Sitä tarvitaan tällä hetkellä, sanoo Itä-Suomen aluepäällikkö Pertti Hynynen.
Ville Luokkala muistuttaa, että rautatielogistiikan asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia turvallisuudesta.
"Nykyisin turvallisuustyö on jo yksilöön vaikuttamista."
– Asiakkaat ovat valmiita tekemään ja investoimaan paljon itsekin turvallisuuden eteen. Meiltä he toivovat ja odottavat laadukasta asiantuntemusta rautatieliikenteen oikeanlaisessa turvallisuuden parantamisessa.
Yhteentoimiva ryhmä
Haastattelu uusien aluepäälliköiden kanssa sujuu joutuisasti. Kaikkien mielestä ryhmä toimii hyvin yhteen.
– Aiemmin oli kymmenen erilaista vetäjää. Nyt meitä on viisi. Kokoonnumme viikoittain ja haemme sitä, että johtaminen olisi kaikkialla tasalaatuista, Tapani Tolonen sanoo.
"On tärkeää, että kyseenalaistetaan rohkeasti vanhoja toimintamalleja."
– Tämä on hyvä kombinaatio monella tavalla. Mahtavaa, kun mukana on kokemusta ja monenlaista näkemystä, Pertti Hynynen täydentää.
Ville Luokkala kiittelee sitä, että uudet tulokkaat ovat tuoneet työhön uusia ajatuksia ja näkemyksiä:
– On tärkeää, että kyseenalaistetaan rohkeasti vanhoja toimintamalleja.
Jani Kangasjärvelän mielestä aluepäälliköistä on muodostunut nopeasti tiivis ryhmä.
– Tulemme hyvin toimeen. Meitä taitaa yhdistää sekin, että kaikilla on yhtä huono huumorintaju, Kangasjärvelä naureskelee.
Kokemusta ja uusia näkemyksiä
Osa uusista aluepäällikköistä on pitkän linjan VR:läisiä, osa vasta taloon tulleita logistiikan ammattilaisia.
Etelä-Suomen aluetta vetää Jani Kangasjärvelä, joka on aikaisemmin työskennellyt DB Schenkerillä muun muassa asiakaspalvelussa ja tuotantomallien suunnittelussa.
Länsi-Suomen aluepäällikkönä työskentelee Esko Korpinen. Hän on ennättänyt olla VR:n palveluksessa 44 vuoden ajan, viimeksi Rauman palveluyksikön vetäjänä.
Pohjois-Suomen alueen päällikkö Ville Luokkala on niin ikään kokenut rautatieammattilainen ¬– työvuosia VR:llä 14 vuotta, joista yhdeksän vuotta esimiestehtävissä, ja viimeiset kaksi vuotta Oulun yksikön päällikkönä.
Itä-Suomen aluepäällikkö Pertti Hynynen on työskennellyt VR:llä seitsemän vuoden ajan veturinkuljettajien esimiehenä, sitä ennen rakennusalalla asiantuntija- ja työnjohtotehtävissä.
Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Tapani Tolonen tuli VR:lle vuonna 2013. Hän on työskennellyt muun muassa Kotkassa Mussalon alueen ryhmäesimiehenä sekä Imatran palveluyksikön päällikkönä.
