Satamat ovat turvallisuusmielessä haastavia toimintaympäristöjä. Rajatulla alueella liikkuu kymmenittäin junia, rekka-autoja, lukkeja, trukkeja, henkilöautoja ja jalankulkijoita. Risteävää liikennettä on paljon, ja sataman alueella on aina useita toimijoita.
Suurin osa rautatielogistiikan kuljetusketjuista päätyy lopulta johonkin satamaan. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että VR Transpoint ja satamat kehittävät satamien rautatieliikenteen turvallisuutta yhdessä.
– Ennakoiva ja säännöllisesti päivitettävä riskienhallinta on välttämätön edellytys turvalliselle toiminnalle, muistuttaa VR Transpointin riskienhallintapäällikkö Aki Tuominen.
Turvallisuustyön tärkeyttä lisää vielä se, että noin 80 prosenttia Suomen viennistä kulkee satamien kautta. Satamien turvallinen ja häiriötön toiminta on tärkeää Suomen koko kansantaloudelle.
Kartoitus kahdessatoista satamassa
Osana turvallisuustyötä VR Transpoint toteuttaa rautatieliikenteeseen liittyvien riskien kartoituksen kahdessatoissa satamassa. Kartoitukset tehdään työpajoissa, joista osaan osallistuu myös kyseisen sataman henkilökuntaa.
Vaikka jokaisella satamalla on omat erikoispiirteensä, arvioinneissa on tullut esiin kaikille satamille yhteisiä riskitekijöitä.
– Kartoituksissa tärkeimmäksi kehityskohteeksi nousi tasoristeysten turvallisuus. Jokaisesta arvioidusta satamasta löytyi riskialttiita vartioimattomia tasoristeyksiä tai ylikulkupaikkoja, joissa on vilkas ajoneuvoliikenne. Haaste on se, että monet ajoneuvojen kuljettajat eivät syystä tai toisesta ota huomioon rautatieliikennettä riittävästi, Tuominen sanoo.
"Ratapihatyöskentelyssä korostuvat inhimilliset tekijät"
Väistämissääntö on selkeä. Kumipyöräliikenteen pitää väistää raideliikennettä.
Vuosaaren satamassa rautatieliikenteen suurin sallittu nopeus on 20 kilometriä tunnissa. Veturin ja vaunujen massa on niin iso, että hitaasta vauhdista huolimatta liike jatkuu hätäjarrutuksen jälkeenkin kymmeniä metrejä.
– Satamat ovat parhaansa mukaan pyrkineet hallitsemaan liikennettä opastimilla, puomeilla, valvonnalla ja rajoituksilla, mutta kaikkia ongelmia ei voi ratkoa rakenteellisin keinoin. Autonkuljettajien vaihtuvuus on suurta ja aina löytyy niitä, jotka eivät välitä rajoituksista tai noudata liikennesääntöjä, kertoo Niko Saarinen, joka on toiminut ryhmäesimiehenä Vuosaaren sataman ratapihalla.
Ratapihatyöskentelyssä on omat riskinsä.
– Ratapihalla korostuvat inhimilliset tekijät, kuten vaunujen paikallaan pysymisen varmistaminen ja riittävä tähystys, Saarinen kertoo.
Veturin läsnäolo voi turruttaa
Vuosaaren satamassa riskikartoitus tehtiin maaliskuussa yhdessä sataman henkilökunnan kanssa. Kartoituksessa todettiin, että risteävä liikenne on haaste myös Vuosaaressa.
– Raideliikenteen puolelta tulevat läheltä piti -ilmoitukset liittyvät yleensä siihen, että rekka-auto tai työkone tulee eteen tasoristeyksessä, sanoo Helsingin Satama Oy:n turvallisuusasiantuntija Tero Hinttaniemi.
Kartoituksessa kiinnitettiin huomiota läntisen radan tasoristeykseen, jossa kontit muodostivat selkeän näkemäesteen. Lisäksi veturin seisontapaikka oli lähellä risteystä. Siitäkin seurasi haasteita, kertoo Hinttaniemi.
– Autonkuljettajat turtuivat veturin läsnäoloon, koska se oli koko ajan näkyvissä. He eivät aina tienneet, oliko veturi tulossa tasoristeykseen vai ei.
Kartoituksen jälkeen seisontapaikka siirrettiin kauemmas risteyksestä. Lisäksi Helsingin Satama selvittää, voidaanko risteyksen turvalaitteet uusia.
Riskikartoituksia pitää päivittää
Kehityskohteita Vuosaaresta löytyi kaikkiaan 23, näistä suuruudeltaan kohtalaisia oli kuusi. Ne liittyivät vaunujen noutoon tai vientiin asiakkaalle, toimintaan poikkeustilanteissa ja toimintaan ratapihalla. Korjaavia toimenpiteitä kirjattiin kaikkiaan yhdelletoista riskille.
Hinttaniemen mielestä rautatieliikenteen riskikartoitus oli erittäin hyödyllinen.
– Sataman pitäjänä ja rataverkon haltijana me olemme kokonaisvastuussa, mutta satama ei ole junaoperoinnin ammattilainen. On tärkeää saada rautatieoperaattorin näkökulma ja työntekijöiden käytännön kokemus mukaan riskienhallintaan.
"Prosessipohjainen arviointi auttaa hahmottamaan kokonaisuutta"
Yhteistyö on ylipäätään avainasemassa sataman turvallisuuden kehittämisessä.
– Riskien vähentäminen edellyttää jatkuvaa yhteistoimintaa sataman eri toimijoiden kesken. Satama päivittää omia riskikartoituksiaan säännöllisesti yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa. Asioita vedetään yhteen Vuosaaren sataman turvallisuusfoorumissa.
Kuljetusketjua tarkasteltiin kokonaisuutena
Satamaliikenteen riskikartoitus on osa laajempaa jatkumoa. Sitä edelsi tavaraliikenteen kuljetusketjun riskikartoitus, joka toteutettiin vuonna 2019. Tavoitteena oli tunnistaa kuljetusketjun merkittävimmät turvallisuusriskit.
Kaikkiaan riskienarvioinnissa kirjattiin 174 prosessin eri vaiheisiin liittyvää riskiä, joista 26 oli suuruudeltaan kohtalaisia tai merkittäviä ennen korjaavia toimenpiteitä.
Kartoituksessa havaittiin, että turvallisuusriskit liittyivät useimmiten tietojärjestelmien toimintahäiriöihin, aikataulusuunnitteluun, vaunujen paikallaanpysymisen varmistamiseen, turvalaitteiden kuntoon ja laskumäkitoimintoihin sekä tuotannossa tapahtuviin inhimillisiin virheisiin.
Aki Tuomisen mielestä oli erittäin tärkeää, että kuljetusketjua tarkasteltiin kokonaisuutena.
– Kaikki ketjun osat käytiin läpi alkaen myynnistä ja päätyen kaluston hallintaan. Tällainen prosessipohjainen arviointi auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Jos joku asia suunnitellaan puutteellisin tiedoin, ja toimenpiteen tekemiselle jää liian lyhyt aika, inhimillisen riskin toteutumisen mahdollisuus kasvaa. Silloin riskit lähtevät kumuloitumaan.
Ensi vuonna arvioidaan erilaisiin tuotekuljetuksiin liittyviä riskejä. Sen jälkeen palataan jälleen kuljetusketjun kartoitukseen.
