Suomen rataverkko
Suomessa rataverkon raideleveys poikkeaa Euroopassa yleisemmin käytössä olevasta raideleveydestä. Suomessa raideleveys on 1 524 mm, kun useimmissa Euroopan maissa se on 1 435 mm.
Raideliikenteen suurimpia haasteita on noin 1,5 miljardiin euroon kasvanut rataverkon kunnossapidon korjausvelka. Rataverkon huono kunto heikentää junaliikenteen täsmällisyyttä ja toimintavarmuutta, mistä kärsivät niin matkustajat kuin tavarakuljetuksia tarvitsevat yritykset.
Yksiraiteinen rataverkko on liikenteellisesti hyvin häiriöherkkä ja muodostaa pullonkauloja raideliikenteen kasvulle ja kilpailun lisäämiselle. Se muodostaa rajoitteen myös tavaraliikenteelle.
Me VR:llä pidämme tärkeänä, että korjausvelkaa lyhennetään määrätietoisesti ja perusväylänpidon taso pidetään vakaana ja riittävällä tasolla rataverkon toimintavarmuuden lisäämiseksi.
Rataverkon kunto heijastuu täsmällisyyteen
Junaliikenteen täsmällisyys on meille hyvin tärkeä kysymys asiakaskokemuksen ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Kaukoliikenteen täsmällisyyttä heikentävät erityisesti ratainfran häiriöt. Tällä hetkellä yli puolet junien myöhästymisistä johtuu rataverkon kunnosta tai häiriöistä.
Lisäksi radan huonosta kunnosta johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset hidastavat matka-aikoja ja lisäävät huomattavasti junaliikenteen energiakulutusta. Kaluston suurinta nopeutta (220 km/h) voimme hyödyntää vain pienellä osalla rataverkkoa.
Lähivuosien raidehankkeet
Maan hallituksen kiirehtimiä ratahankkeita:
- Pääradan kehittäminen Helsinki–Riihimäki-välillä
- Tampereen henkilöratapihahanke
- Tornio–Kolari-ratavälin sähköistyksen suunnittelu
- Liminka–Oulu-kaksoisraiteen suunnittelu
- Luumäki–Imatra 2. vaiheen suunnittelu
- Rantaradan kehittämissuunnitelma välillä Kauklahti–Karjaa
Valtion investoinnit rataverkkoon
Maan hallituksen liikennepolitiikan tavoitteena on toteuttaa noin kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelma, josta on tarkoitus suunnata 1,4 miljardia euroa uusiin raidehankkeisiin ja nykyisen rataverkon parantamiseen.
Riittävät ja oikein kohdennetut infrainvestoinnit ja korjausvelan lyhentäminen ovat tärkein edellytys raideliikenteen kasvulle, kilpailun lisäämiselle ja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle.
Ratoihin investoimalla voidaan parantaa matkustajajunaliikenteen sujuvuutta ja täsmällisyyttä, nopeuttaa matka-aikoja, tehostaa logistiikan asiakkaiden kuljetuksia ja edistää puhdasta siirtymää lisäämällä sähköistyksiä, jotka vähentävät suoraan logistiikka-asiakkaidemme päästöjä.
Erityisesti Suomen vilkkaimmin liikennöidyn pääradan kehittäminen on välttämätöntä sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen sujuvuuden ja kehittämisen kannalta. Lentoradan eli uuden kaksiraiteisen yhteyden Pasila–lentoasema–Kerava-välille tulee kiirehtiä, koska lentorata lisää ratakapasiteettia ja nopeuttaa matkaa maakunnista lentoasemalle. Pääväyläverkon ja TEN-T-ydinverkon tärkeimmät rataosuudet tulee saada kaksi–neliraiteisiksi.
Tavaraliikennettä varten tulisi edistää ratahankkeita, jotka hyödyttävät elinkeinoelämän investointeja, kuljetuksia satamiin ja pohjoisen kautta länteen, sekä poistavat liikenteellisiä pullonkauloja kotimaan raakapuukuljetuksissa Venäjän puuntuonnin päätyttyä.
Junien verkkoyhteyden parantaminen
Junien verkkoyhteyden parantaminen on muodostunut entistä tärkeämmäksi kysymykseksi työmatkaliikenteen ja junamatkustajien netin käytön lisääntyessä. Vastuullamme on wlan-verkko junissa, ja olemme parhaillaan uudistamassa junawifin nopeuden jopa viisinkertaiseksi uusimalla laitteistoja. Uusi nopeampi verkko on käytössä kaikissa junissa vuoden 2024 kesään mennessä. Junien verkkoyhteyksien parantamiseksi tarvitaan myös teleoperaattoreiden investointeja radanvarren verkkoinfraan.
