Energiansäästössä tähdätään vuoteen 2020

VR Groupin tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kasvattaa junaliikenteen ja kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä lisätä uusiutuvan energian osuus koko konsernin energiankulutuksesta yli 60 prosenttiin. Junaliikenteen energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia.

Kiinteistöjen sähkön määrää vähennetään 30 prosenttia ja lämmityksessä käytettävän energian määrää 20 prosenttia vuoden 2012 tasosta. VR Groupin energiankulutuksesta 14 prosenttia kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja valaistukseen.

Kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan korvaamalla öljylämmitysjärjestelmiä muilla energiamuodoilla tai luopumalla öljylämmityskohteista kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkaampia valaistusjärjestelmiä otetaan käyttöön. Myös kiinteistötekniikan etäohjausta ja-valvontaa lisätään.

Raide- ja linja-autoliikenne energiatehokkaammaksi

Liikenteen energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sähkövedon osuus, kaluston käyttö- ja täyttöasteet, vaihtotyöt ja tyhjänäajo sekä taloudellinen ajotapa ja kaluston ominaisuudet.

Raideliikenteessä matkustajaliikenteen sähkövedon osuus pysyi ennallaan ja rautatielogistiikan sähkövedon osuus kasvoi. Nestemäisten polttoaineiden käyttö väheni raideliikenteessä.

VR Group teki raportointikaudella hankintapäätöksen 80 uudesta sähköveturista. Lue lisää hankinnasta.

Pohjolan Liikenne hankki uusia linja-autoja 111 kappaletta, joista viisi on täyshybridibusseja. Kuljettajien vaihtoa varten hankittiin 14 henkilöautoa, joista yhdeksän on täyssähköautoja ja neljä hybridiautoja.

Matkustajasuorite näkyy energiatehokkuudessa

Rautatiematkustajaliikenteen matkustajasuorite väheni 4,4 prosenttia, mikä heikensi energiatehokkuutta. Toisaalta lämmin alku- ja loppuvuosi vähensivät matkustajavaunujen lämmitystarvetta.

Rautatietavaraliikenteessä keskimääräinen junakoko kasvoi 2,9 prosenttia ja sähkövedon osuus lisääntyi 3 prosenttiyksikköä, mikä parantaa energiatehokkuutta.

Massatavaralogistiikan autokuljetusten dieselin keskikulutus oli 44 litraa 100 kilometrillä ja keskimääräinen täyttöaste oli 33 tonnia.

Koulutus tärkeänä osana taloudellisuutta

Juna- ja autoliikenteen kuljettajien taloudellisten ajotapojen koulutukset jatkuivat vuonna 2014. Rautatieliikenteen energiatehokkaaseen ajotapaan panostetaan entistä enemmän lähivuosina. Junaliikennöinnissä käynnistettiin energiahanke, jonka tarkoituksena on junien ajamisen lisäksi kiinnittää huomiota liikenteen suunnitteluun ja ohjaukseen. Vetureihin asennetaan taloudellista ajotapaa tukevaa teknologiaa, jotta veturinkuljettajilla on entistä parempi mahdollisuus ennakoida liikennetilanteita.

VR Group on liittynyt kansallisiin tavara- ja joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksiin, joissa tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. VR Transpointin rautatielogistiikka on saavuttanut tavoitteen jo hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä.

Kiinteistöjen lämmitys ja valaistus tehostuvat

Vuoden 2014 aikana energiansäästöhankkeita tehtiin monilla paikkakunnilla. Vainikkalan, Kuopion ja Lahden asemilla toteutettiin energiansäästöhankkeet. Vainikkalassa siirryttiin öljylämmöstä maalämpöön ja valaistuksessa led-valoihin. Myös talotekniikan tarpeen mukaisia ohjauksia lisättiin.

Kuopion ja Lahden asemilla lisättiin talotekniikan ohjausta ja kohteiden energiankulutusta seurataan tehostetusti kolmen vuoden ajan. Hyvinkään konepajan sekä Helsingin ja Tampereen varikoiden lämmöneristystä parannettiin. Hyvinkäällä uusittiin myös ilmanvaihtokone lämpöä talteen ottavaan versioon. Pieksämäen konepajalla ja Tampereen varikolla vanhoja valaisimia korvattiin led-valaisimilla.

Kiinteistöjen lämpöenergian kulutus vuonna 2014 oli 99,8 gigawattituntia ja sähkönkulutus oli 43,4 gigawattituntia.

Konsernin kokonaisenergiankulutus

Konsernin sähkönkulutus pysyi edellisen vuoden tasolla. VR Groupin ostama sähkö on tuotettu vesivoimalla ja alkuperä on varmennettu alkuperätodistuksilla. Energian kokonaiskulutus väheni 5,7 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus, petajoulea (PJ) 2014 2013 2012
VR-konserni (Scope 1+2+3) 5,27 5,59 6,11
Junaliikenne (Scope 1+2) 3,45 3,63 3,71
Autoliikenne (Scope 1+3) 1,03 0,98 1,41
Uusiutumatonta energiaa (Scope 1+2) 2,07 2,30 2,52
Uusiutuvaa energiaa (Scope 1+2) 2,66 2,70 2,73
Osuus konsernin energiankulutuksesta % 56,30 53,90 51,90
Suora energiankäyttö (Scope 1+3) 2,31 2,41 2,88
Epäsuora energiankäyttö (Scope 2) 2,95 3,17 3,21
Massatavaralogistiikan alihankintakuljetukset (Scope 3)
(Huom v. 2012 mukana Kappaletavaraliikenteen alihankintakuljetukset)
0,54 0,58 0,85

Lue lisää päästöjen määrittelyistä (Scope 1, 2 ja 3) täältä.